Suomi on turkistarhasertifioinnin alullepanija

Vaikka sertifiointiin osallistuminen on vapaaehtoista, yhä useampi suomalainen turkistarhaaja on sitoutunut sertifioituun laatutyöhön.

Suomalainen turkistilasertifiointi on vastuullisuutta, jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä korostava laatu- sekä ympäristöjärjestelmä. Se kattaa tarhan toiminnan kaikki osa-alueet:

1. Eläinten terveys ja hyvinvointi
2. Kasvatusolosuhteet
3. Rehuhuolto
4. Jalostus
5. Ympäristönhoito
6. Tilahygienia 
7. Koulutus ja varautuminen poikkeusoloihin

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (STKL) ryhtyi vuonna 2005 kehittämään sertifiointijärjestelmää yhdessä tärkeimpien sidosryhmiensä kanssa. Vuonna 2010 sertifioinnin piirissä on jo yli puolet Suomen tuotannosta. 

Vaikka osallistuminen on vapaaehtoista, yhä useampi tuottaja on innostunut tekemään tilallaan sertifioitua laatutyötä. Tarhaaja sitoutuu toiminnan jatkuvaan dokumentointiin, mikä takaa jäljitettävyyden, auttaa vahvistamaan hyviä käytäntöjä ja havainnoimaan puutteita. Sertifiointikriteeristö perustuu voimassaolevaan lainsäädäntöön, ja sitä päivitetään kansainväliseltä muotiteollisuudelta tulevien vaatimusten sekä palautteen perusteella.

Sertifioinnin aukottomuuden kannalta omavalvonta on avainasemassa

Liiton palkkaamien auditoijien tekemät tarkastukset täydentävät lainsäädäntöön perustuvaa Eviran viranomaisvalvontaa. Nykyään yhteistyökumppanina on myös ulkopuolinen taho, Inspecta Sertifiointi Oy, joka auditoi STKL:n tekemän laatu-ja ympäristöjärjestelmän niin, että se täyttää kansainvälisten ISO 9001 ja ISO 14001 -standardien vaatimukset. Liiton sertifioimista tiloista tarkastetaan vuosittain 10 prosenttia ja kolmen vuoden välein jokainen. Laiminlyöntien suhteen alalla on nollatoleranssi. Tarhaaja saa lyhyen määräajan mahdollisten puutteiden korjaamiseen, ja mikäli näin ei tapahdu, hän menettää sertifikaattinsa.